Työllisyyspolitiikka - yksi kuntavaalien pääteemoista

19.9.2008


 

Työllisyyspolitiikka on yksi syksyn 2008 kuntavaalien pääteemoista. Tämän johtopäätöksen voi tehdä esimerkiksi, jos tutustuu vaalipaneeli.fi -sivustolla viime viikkoina käytyyn keskusteluun. Työllisyys on sivustolla kaikkein eniten huomiota saanut aihe, riippumatta siitä käytetäänkö mittarina aihealuetta käsittelevien viestiketjujen (3), kirjoitettujen viestien (51) tai niiden lukukertojen (862) määrää. 

Työttömyyden nousu keskeiseksi puheenaiheeksi Oulussa vaalien alla ei ole sinänsä yllättävää ottaen huomioon Oulun työllisyystilanne. Työttömyysprosentti on Oulussa korkea verrattuna muihin vastaavankokoisiin kaupunkeihin Suomessa. Erityisen huolestuttava on nuorten tilanne. On aloja, joilla myös koulutetuilla nuorilla työpaikan saaminen voi viedä vuosia ja ainoat katkeimet nuorten työttömyydessä liittyvät pikemmin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin kuin siihen, että nuoret olisivat löytäneet itselleen edes määräaikaista työpaikkaa avoimilta työmarkkinoilta.

Vuonna 2005 voimaan tulleen Nuorten yhteiskuntatakuun mukaan työttömälle nuorelle tarjottavia tukitoimia tehostetaan, mikäli hän ei ole työllistynyt kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Työvoimatoimiston tulee laatia yhteistyössä nuoren kanssa työnhakusuunnitelma, jossa sovitaan niistä toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään nuoren tilannetta. Yhteiskuntatakuun toteutumista koskevan selvityksen mukaan nuorten yhteiskuntatakuu onkin lisännyt nuorten työllistymistä edistäviä palveluja.

  • Nuorten työttömyyteen puututaan aiempaa varhemmin. 
  •  Työvoimatoimiston palvelutarjontaa on lisätty ja kehitetty paremmin nuorten tarpeita vastaavaksi. 
  • Työvoimatoimiston sisäiset työkäytännöt ovat kehittyneet ja verkostotyö on tiivistynyt. 
  • Yhä useammalle nuorelle tehdään henkilökohtainen työnhakusuunnitelma. 
  • Nuorten osallistuminen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin on lisääntynyt.

Nuorille tehdyt työnhakusuunnitelmat eivät kuitenkaan vastaa kaikin osin tarkoitustaan. Esimerkiksi niiden vaikutukset nuorten työllistymiseen ovat jääneet vähäisemmiksi kuin yhteiskuntatakuuta suunniteltaessa ajateltiin. Myönteiset vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti niiden nuorten tilanteeseen, joiden työllistymisedellytykset ovat olleet jo valmiiksi melko hyvät. Enemmän tukea tarvitsevilla nuorilla yhteiskuntatakuun tuloksellisuus on jäänyt sen sijaan heikommaksi. Myös nuorten työttömyyden lasku on pysähtynyt.

Nuorten asema työmarkkinoilla on suhdanneherkempi kuin vanhempien. Nuoret kuuluvat puskurityövoimaan, johon kuuluvien työsuhteet ovat usein osa- ja määräaikaisia. Vasta työuransa alussa olevat nuoret ovat usein myös ensimmäisinä irtisanottavien joukossa, jos yritykset vähentävät työntekijöitä.  

Nuorisotyöttömyys onkin Oulussa edelleen vakava ongelma, joka vaatii välittömiä ja päättäväisiä toimia. Koska työttömät nuoret, muihin ikäryhmiin kuuluvista työttömistä puhumattakaan, eivät ole yhtenäinen ryhmä, ei ongelmaan ole myöskään yhtä ainoaa ratkaisua. Työllisyyspolitiikassa etusijalla on uusien, todellisten ja pysyvien työpaikkojen syntyminen. Toisaalta tarvitaan työvoiman (uudelleen)koulutusta aloille, joilla on työvoimapula sekä erilaisia kuntoutus- ym. toimia, joiden avulla parannetaan työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneiden edellytyksiä päästä tai palata työelämään. Lisäksi tarvitaan toimia, joilla lisätään vähemmän erityisosaamista vaativien töiden määrää eli työvoiman kysyntää. Tämä edellyttää kuitenkin esimerkiksi työnantajan sivukulujen keventämistä matalapalkkaisissa töissä hallitusohjelman ja EU:n työllisyystyöryhmän Suomea koskevien suositusten mukaisesti. Myös yritysten toiminta- ja työllistämisedellytyksistä huolehtiminen on osa aktiivista työllisyyspolitiikkaa!

Oma veikkaukseni on, että työllisyydenhoito on tulevalla valtuustokaudella avainasemassa niin yksittäisten kuntalaisten kuin myös yleisemmästä näkökulmasta. Työ tuo mukanaan hyvinvointia, osallisuutta ja ylpeyttä oman toimeentulon hankkimisesta. Niitä ei voida korvata millään yhteiskunnan tukimuodoilla  Aktiivinen työllisyyspolitiikka edellyttää kuntapäättäjiä, jotka ovat valmiita tekemään töitä asian eteen. Minä olen. Kuka muu?

Terveisin Anna-Liisa