Sinä päätät, kuka päättää

16.10.2010


Tämä vuosi on todellinen vaalivuosi. Huhtikuussa järjestettiin Osuuskauppa Arinan edustajiston vaalit ja toukokuussa Oulun Osuuspankin edustajiston vaalit. Marraskuussa ovat vuorossa seurakuntavaalit ja myös ensi huhtikuun eduskuntavaalien ehdokasasettelu on jo loppusuoralla. 

Eri vaaleihin ehdokkaita asetettaessa kiinnitetään huomiota ehdokkaiden ikä-, sukupuoli- ja ammattijakaumaan. Tavoitteena on, että ehdokkaat edustavat mahdollisimman hyvin äänestäjäkuntaa, tai että kukin äänestäjä voi muutoin samaistua johonkin ehdokkaista ja löytää  ehdokkaan, jolle haluaa antaa oman äänensä.  

Oman ehdokkaan valinnan perusteet ovat moninaisia. Moni äänestää samaa samaa henkilöä kuin aiemmissakin vaaleissa. Äänestyspäätöksen takana voi olla myös se, että ehdokas on julkisuuden henkilö ja tuntuu sen vuoksi tutummalta kuin useimmat muista ehdokkaista. Ehdokas voi saada äänestäjän sympatiat puolelleen myös puhumalla äänestäjälle tärkeistä asioista tai edustamalla muutoin asioita, jotka ovat äänestäjälle tärkeitä.

Itse edustan äänestäjänä viime mainittua. Myös ehdokkaana ollessani vaalikampanjani rakentuu niiden asioiden ympärille, jotka ovat minulle tärkeitä ja joiden puolesta puhun. Minulla ei ole siinä koskaan kyse vain vaalikampanjasta, vaan toiminnasta eri tilanteissa pidemmällä aikavälillä. Sitä odotan myös ehdokkaalta, joka saa minun ääneni.

Monet ehdokkaat korostavat vaalikampanjoissaan arvoja. Kirkollisvaaleissa painotetaan kristillisiä arvoja ja muissa vaalikampanjoissa joko suomalaisia perusarvoja tai muutoin pinnalla olevia tai kyseisiin vaaleihin liittyviä arvoja. Jotta arvoilla olisi merkitystä, ne eivät saa jäädä pelkiksi sanoiksi. Niiden täytyy näkyä myös ehdokkaan teoissa, olipa kyse päätöksenteosta tai ehdokkaan muusta toiminnasta. 

Arvot ovat perusta, jonka täytyisi näkyä ehdokkaan kaikessa toiminnassa, myös tavoitteenasettelussa ja vaalilupauksissa. Myös tavoitteet voivat jäädä arvojen tavoin liian yleiselle tasolle. Mitä ehdokas pitää tärkeinä asioina asettaessaan tavoitteeksi esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyn? Kun kukaan päätöksentekijä ei tee päätöksiä yksin, voi konkreettien tavoitteiden esittäminen tuntua vaikealta. Entä, jos muut päättäjät eivät olekaan asioista samaa mieltä ja lupauksen pitäminen ei ole sen vuoksi mahdollista?

Kukaan ehdokas ei voi luvata varmuudella etukäteen, että jokin asia menee tietyllä tavalla. Ehdokas voi kuitenkin luvata, mitkä ovat asioita, joiden puolesta hän varmasti puhuu ja tekee töitä. Kun omat kannanotot ovat perusteltuja, on helpompaa saada niiden taakse myös niitä päätöksentekijöitä, jotka ovat asioista alunperin eri mieltä.

Oman ehdokkaan valinta ei ole aina helppoa. Ehdokasta valitessasi sinä vaikutat siihen, kuka päättää yhteisistä asioista seuraavina vuosina. Myös äänestämättä jättäminen vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Siinä on kyse avoimen valtakirjan antamisesta niille äänestäjille, jotka käyttävät äänioikeuttaan. Käytä siis eri vaaleissa oikeuttasi vaikuttaa vaalien lopputulokseen ja anna äänesi kuulua. Äänestämällä sinä päätät omalta osaltasi, kuka päättää.

Terveisin Anna-Liisa