Hyvinvointi luodaan työllä ja välittämisellä

22.10.2010


Väestö ikääntyy Suomessa nopeammin kuin muissa Euroopan maissa. Tämä on johtanut huoltosuhteen eli työllisten ja heidän työpanoksellaan huollettavien keskinäisen suhteen heikkenemiseen niin, että jopa Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on uhattuna.

Eri yhteyksissä on esitetty, että työuria on pidennettävä niin työuran alku- kuin loppupäästäkin nopeuttamalla nuorten työelämään siirtymistä sekä nostamalla eläkeikää.  On totta, että työurien pidentäminen on avainasemassa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä. Työurien pidentämisen keinoista en sen sijaan voi olla täysin samaa mieltä.

Nuorten työelämään siirtymisen nopeuttamisessa muuttamalla opiskelu maksulliseksi  on kyse pikemmin oireiden hoitamisesta kuin pureutumisesta itse ongelmaan, nuorisotyöttömyyteen. Perusasteen jälkeistä koulutusta vailla olevat nuoret tarvitsevat koulutusmahdollisuuksia. Vailla työkokemusta olevat nuoret tarvitsevat puolestaan mahdollisuuksia työkokemuksen hankkimiseen. 

Työelämän ulkopuolella olemisessa on varsinkin nuorten kohdalla kyse ennen muuta kohtaanto ongelmasta. Koulutuspaikat eivät ole välttämättä siellä, missä koulutusta vailla olevat nuoret, eikä vastavalmistuneen nuoren osaaminen välttämättä vastaa työelämän odotuksia. Tämän lisäksi avoimet työpaikat eivät ole välttämättä siellä, missä on työvoimaa saatavissa. Eli summa summarum: työn kysyntä ja tarjonta eivät välttämättä kohtaa. Toisaalta on työpaikkoja, joihin ei tahdo löytyä tekijöitä ja toisaalta työtä vailla olevia työikäisiä, joille ei löydy töitä.

Työuria halutaan pidentää myös loppupäästä nostamalla ekäkeikää. Eläkeiän nosto ei kuitenkaan ratkaise huoltosuhteen heikkenemiseen liittyvää ongelmaa niin kauan kuin merkittävä osa työväestöstä ei jatka töissä edes varsinaiseen eläkeikään saakka. Avainasemassa ovatkin toimenpiteet, jotka edistävät työikäisten työssäkäyntiä ja työssäpysymistä. Monen työikäisen työura katkeaa kesken tai ei pääse kunnolla edes alkamaan ennen aikaisen eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

Suomessa siirtyy joka päivä viisi alle kolmekymmentävuotiasta nuorta aikuista eläkkeelle mielenterveyden häiriöiden vuoksi. On arvioitu, että joka toisen nuoren aikuisen eläköityminen olisi vältettävissä ajoissa annetulla tuella sekä paneutumalla työolosuhteisiin. Toisin sanoen välittämisellä ja pitämällä huolta läheisistämme kotona, koulussa, työpaikoilla ja palveluissa. Ensisijaista on arjen elinympäristöissä tapahtuva hyvinvoinnin ylläpitäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Esimerkiksi työssä jaksaa, kun työpaikalle on mukava tulla ja työpaikalla on hyvä ilmapiiri. Kyse ei ole vain siitä, mitä odotamme muilta, vaan myös siitä, millaisia työkavereita me olemme muille ja miten kannamme myös itse vastuuta omasta hyvinvoinnistamme. Se on kuitenkin jo toisen jutun aihe, johon palaan toisella kertaa:)

Jokainen ihminen haluaa olla tarvittu ja rakastettu. Siinäpä hyvinvoinnin peruslähtökohdat  yksilötasolla. Kyse on kuitenkin samalla myös hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen keinoista. Myös yhteiskunnan tasolla hyvinvointi luodaan työllä ja välittämisellä.

Terveisin

Anna-Liisa