Rajoja ja rajojen ylityksiä

23.11.2014

Monille voi olla yllätys, että olen Pohjois-Pohjanmaan sijaan eduskuntavaaliehdokkaana Lapin piirissä. Tein kuitenkin puolitoista kuukautta sitten valintani ja vastasin Lapin kutsuun.

Valintani ei ollut niin yllättävä kuin pinnalta voi näyttää. Kun aloitin vuonna 1998 Nuorisotutkimusverkoston tutkijana, olin verkostossa ainoa tutkija Jyväskylän pohjoispuolelta. Vuosituhannen alussa Humakissa työskennellessäni tieni vei usein Tornion yksikköön, jossa meni välillä kesäisiä viikonloppujakin yhteisen työn äärellä kesän opetuksettomasta jaksosta huolimatta. Pian kahdentoista vuoden ajan olen työskennellyt Ammattiopisto Luovissa (aik. Merikosken ammatillinen koulutuskeskus) ja usein olen kääntänyt auton keulan pohjoiseen vieraillakseni Luovin pohjoisissa toimipisteissä ja osallistuakseni Lapin oppilaitosten kanssa yhteisiin projekteihin. Olenkin jo liki kahdenkymmenen vuoden aikana tehnyt töitä verkosto-organisaatioissa, joissa olen edustanut tavalla tai toisella Pohjois-Suomea laajemmin kuin vain Oulun tai Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta.

Eri työtehtävien puitteissa ja niiden ohella olen parin vuosikymmenen ajan kiertänyt maata luennoijana ja usein luentomatkani ovat suuntautuneet Lappiin. Luentomatkoillani olen käynyt niin Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Keminmaalla, Kemijärvellä, Sodankylässä, Ylitorniolla kuin Kolarissakin. Lisäksi lappilaisia on osallistunut useille pitämilleni verkkoluennoille. Pitkien välimatkojen mukanaan tuomat haasteet olivat yhtenä lähtökohtana myös verkon kautta välitettävän Opettajuuden haasteet -studia generalia luentosarjan eli nykyisten Erkkaa verkossa verkkoluentojen synnyssä.   Luentosarja sai alkunsa Rovaniemellä oppilaitosjohdon päivillä käymistäni keskusteluista. Alun alkaen tavoitteena oli kehittää opetusalan täydennyskoulutusmuoto, joka palvelee erityisesti harvaan asuttujen seutujen oppilaitoksia Pohjois- ja Itä-Suomessa.  Uudet tekniset ratkaisut ovat mahdollistaneet luentojen lähettämisen yhä useammille paikkakunnille, joista monet ovat Lapin alueella.

Lapin alueen koulutuksen haasteisiin sain tutustua myös muutama vuosi sitten Ylitornion toisen asteen koulutusstrategiaa kootessani. Strategiaa kirjoittaessani perehdyin Lapin väestökehitystä ja työllisyyttä koskeviin tilastotietoihin. Tilastotietoja täydensivät kyselyillä ja haastatteluilla kerätyt tiedot. Niiden kautta minulle avautui näkökulmia väestön ikärakenteen ja elinkeinorakenteen muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin, mutta myös kehittämismahdollisuuksiin.

Yhteyteni Lappiin eivät rajoitu työn kautta muodostuneisiin yhteyksiin. Rovaniemi on ollut minulle opiskelukaupunki niin 1980-luvun lopulla suorittaessani maisterintutkintoon sisältyviä sosiaalipolitiikan sivuaineopintoja kuin nykyisin tehdessäni sosiaalipolitiikan väitöskirjaa.  Jo nuoruusvuosina hakeuduin kotikunnan rippileirin sijaan hiihtorippikouluun Savukoskelle ja kirjoitusten jälkeisenä kesänä lähdin ulkomaisen vieraani kanssa patikkaretkelle Kemijärvelle. Parin viime vuoden aikana olen käynyt Lapissa myös politiikan puitteissa ja ollut puheenvuoron pitäjänä Tornion Kokoomusnaisten puutarhajuhlissa ja Lapin Lastenliiton järjestämässä Ei Hullumpi -seminaarissa.

Valinnoilla on perustelunsa. Niin on myös omalla päätökselläni asettua eduskuntavaaliehdokkaaksi naapurimaakunnassa.  Itselleni maantieteellinen raja Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin välillä ei ole ongelma.  Oikeastaan se ei ole minulle raja ollenkaan, vaan esimerkiksi kansainvälisissä yhteyksissä kerron aina olevani Pohjois-Suomesta. Myöskään pitkät välimatkat eivät ole ongelma. Niihin olen tottunut. Parhaimmillaan ajokilometrejä on kertynyt kuukaudessa 3000 välissä olleesta lomaviikosta huolimatta. Etelä-Suomessa asettuminen ehdokkaaksi toisessa vaalipiirissä on tavallisempaa kuin pohjoisessa. Joskus on kuitenkin hyvä ylittää rajoja ja tehdä jotakin tavanomaisesta poikkeavaa. 

Tästä alkaa 146 päivän matka kohti huhtikuista h-hetkeä ja eduskuntavaaleja. Matkan aikana tulen kiertelemään Lappia ja ylittämään maakunnan rajan ja kuntarajoja. Jos satut olemaan seudulla siellä päin liikkuessani, tule moikkaamaan ja kertomaan omia näkemyksiäsi Lapin tulevaisuudesta ja siitä, mitä asioille tulisi tehdä.

 

Terveisin

Anna-Liisa