Keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn

Syrjäytymisen ehkäisy on yksi yhteiskuntapolitiikan kärkitavoitteista. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että yhdestä jo nuoruusiässä syrjäytyvästä nuoresta yhteiskunnalle aiheutuvat kulut ovat jopa 1,4 miljoonaa euroa, kun lasketaan nuoren elämänsä aikana tarvitsemat tuet ja palvelut sekä saamatta jäävät verotulot. Huomiotta ei voida jättää myöskään ulkopuolisuuden kokemuksiin liittyvää inhimillistä kärsimystä.

Koulutus on keskeinen tekijä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Riski jäädä työttömäksi on suurin niillä nuorilla, joilla ei ole mitään perusasteen jälkeistä koulutusta. Myös pitkäaikaistyöttömyyden riski on tähän ryhmään kuuluvilla suurempi kuin vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneilla. Koulutus toimiikin eräänlaisena vakuutuksena niin työttömyyttä kuin myös muunlaista syrjäytymiskehitystä vastaan.

Ratkaisuksi nuorten syrjäytymisen ongelmaan on esitetty oppivelvollisuusiän nostoa. Eri kouluasteilla työskennelleenä ja nuorten syrjäytymistä tutkineena en itse usko tämän keinon toimivuuteen. Nuoren ongelmat eivät ole alkaneet yhdessä yössä hänen siirtyessään perusopetuksesta toiselle asteelle. Ongelmia ei myöskään ratkaista muuttamalla toisen asteen opinnot kaikille nuorille pakollisiksi. Uudistuksesta hyötyisivät eniten ne nuoret, jotka muutenkin suorittavat toisen asteen tutkinnon. Sen sijaan se ei ratkaise nuorten koulutuksellisen syrjäytymisen ongelmaa.

Ohjaus ja nuoren aikuisilta saama tuki on keskeinen keino koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyssä. Se on merkittävä tekijä myös nuoren toisen asteen ulkopuolelle jäämisen ehkäisyssä. Kyse on nuoren jo varhaisina kouluvuosinaan saamasta tuesta. Kyse on myös nuoren koulutusasteelta toiselle siirtymisessä saamasta tuesta ja ohjauksesta nuoren etsiessä vastauksia nuoruusiän ydinkysymyksiin: kuka minä olen ja mitä minusta voi tulla.

Aikuisten tehtävänä tässä vaiheessa on toivon ylläpitäminen nuoren elämässä. Mahdollisista haasteista huolimatta jokaisella nuorella on myös vahvuuksia joiden varaan nuori voi rakentaa tulevaisuuttaan. Kenestä hyvänsä ei voi tulla mitä hyvänsä, mutta jokainen voi löytää oman paikkansa maailmassa.

Anna-Liisa Lämsä

Teksti on julkaistu myös Vetovoimala-hankkeen blogissa

Kirjoittaja on Vetovoimala-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja kasvatustieteen tohtori, joka työskentelee Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalveluverkoston päällikkönä. Hänen työtehtäviinsä sisältyvät mm. työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun organisointi Pohjois-Pohjanmaan alueella sekä monialaisen yhteispalvelun yhteistyökäytäntöjen ja asiakasprosessien kehittäminen.