Kosteusvaurioiden ennaltaehkäisy

Painopiste kosteusvaurioiden korjaamisesta niiden ennaltaehkäisyyn


Valtion tarkastusviraston raportin (2012) mukaan merkittäviä kosteusvaurioita on pien-, rivi- ja kerrostaloissa 6-10 %, kouluissa ja päiväkodeissa 12–18 %, hoitolaitoksissa 20–26 % ja toimistoissa 2,5–5 % kerrosalasta. Merkittävästi vaurioituneissa rakennuksissa asuu jopa 600 000 ihmistä ja vaurioituneissa kouluissa, päiväkodeissa, hoitolaitoksissa ja toimistoissa viettää päivänsä jopa 350 000 henkeä.
Kosteusvaurioista julkiselle sektorille aiheutuvat kustannukset ovat huomattavia. Niissä ei ole kyse ainoastaan vaurioituneiden rakennusten korjauskustannuksista ja uusien tilojen rakentamisesta kosteusvaurion vuoksi käyttökelvottomien tilalle. Kustannuksia syntyy myös siitä, että rakennuksen käyttäjät sairastuvat ja menettävät työtehoaan ja työkykynsä joko tilapäisesti tai pysyvästi. Kokonaisuudessaan kyse on useiden miljardien kuluerästä vuositasolla, eikä kiinteis-töihin tehtävillä korjauksilla silti saavuteta aina toivottuja tuloksia. Monissa tapauksissa korjaukset eivät riitä poistamaan kosteusvaurioiden aiheuttamia ongelmia, vaan niihin liittyvä oireilu jatkuu myös korjausten jälkeen.
Kuntaliiton teettämän selvityksen mukaan kosteus- ja homekorjausten syinä ovat suunnittelu- (42 %), rakentamis- (28 %), huolto- (12 %), käyttötapa- (4 %) ja energiansäästövirheet (1 %) sekä muut syyt (13 %) (Valtion tarkastusvirasto 2012). Tyypillisiä syitä ovat mm. riskialttiit suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnassa, virheet työmaatoteutuksissa ja kunnossapidon laiminlyönnit. Kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi onkin kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten suunnitteluun ja rakentamiseen sekä suunnittelijoiden ja rakentajien vastuuseen tehdyn työn laadusta esimerkiksi elinkaarimallin mukaisesti. Kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyn merkitys korostuu, kun huomioidaan sen terveysvaikutukset.


Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa kokoomuksen edus-kunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin painopisteen siirtämiseksi rakennusten kosteusvaurioiden korjaamisesta niiden ennaltaehkäisyyn esimerkiksi elinkaarimallin mukaisesti.

 

Puoluehallitus: Oulun Kokoomusnaiset ry ja Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö ry ovat syystä huolestuneita sisäilmaongelmien aiheuttamista terveyshaitoista. Hyvä sisäilma on tärkeä asia jo pelkästään siitä syystä, että työikäisten ihmisten ajasta jopa 90 prosenttia kuluu Suomessa sisätiloissa. Kyse on niin viihtyvyydestä kuin terveydestäkin. Huonon sisäilman aiheuttamat inhimilliset kärsimykset ovat kiistattomia ja niiden yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset merkittäviä.
Sisäilmaongelmat ovat haastavia, koska sisäilman laatuun vaikuttavat monet eri tekijät. Ongelmia syntyy erityisesti käytön aikana ihmisten toiminnasta aiheutuvien päästöjen kuten tupakansavun, rakennusmateriaalien ja sisustuksen päästöjen, ilmanvaihdon toimivuuden, rakenteiden kosteus- ja homevaurioiden, vetoisuuden ja ilmansaasteiden johdosta.
Ongelmaan on onneksi tartuttu ja syksyllä 2017 valmisteltiin hallituksen aloitteesta Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on muun muassa viivytyksettä käynnistää toimet sisäilmasta kärsivien riittävän hoidon ja kuntoutuksen toteuttamiseksi ja huolehtia siitä, että saatavilla on opastusta hoito- ja kuntoutusmuodoista. Lisäksi tavoitteena on, että vuoteen 2028 mennessä oppilaitokset, päiväkodit, hoitolaitokset ja muut julkiset rakennukset ovat terveellisiä ja turvallisia käyttää. Jotta tavoitteisiin päästään, on tartuttava pikaisesti toimeen.
Kokoomuksen mielestä rakennusten kunnossapitoon ja ennakoivaan korjaamiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän, sillä hyvällä ylläpidolla voidaan pidentää rakennuksen käyttöikää. Suunnitelmallisen kiinteistönpidon avulla on mahdollista varautua ja ennakoida tulevia korjauksia. Kehittämällä lisäksi esimerkiksi rakentamisen aikaista dokumentointia ja tarkastusasiakirjamenettelyä, saadaan rakentamisen prosesseja parannettua.
Kokoomus on sitä mieltä, että rakennushankkeille on mahdollistettava realistiset aikataulut. Ongelmia syntyy, jos esimerkiksi betonirakenteiden rakentamisen aikaiselle kuivumiselle ei ole riittävästi aikaa. Lisäksi suunnittelijoiden on huolehdittava, että suunnitelmat ovat riittävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia ja urakoitsijoiden on varmistettava, että rakenteet eivät pääse kastumaan ja että normaalin rakentamisaikaisen kosteuden kuivatuksesta ei tingitä.
Oulun Kokoomusnaisten ja Oulun Kunnallisjärjestön aloitteissaan esille tuoma elinkaarimalli on viime vuosina vähitellen yleistynyt kunnissa. Mallista on hyviä kokemuksia ja sen toimiminen osoittaa, että Suomessa kyllä osataan rakentaa ja huolehtia ylläpidosta. Onnistuakseen tämä edellyttää, että vastuut on osattu kohdentaa oikein.
Elinkaarimalli ohjaa tarkastelemaan rakennushankkeen kokonaiskustannuksia, ei pelkästään investointia. Malli kannustaa rakentamaan laadukkaasti ja pitämään tiloista huolta. Tarkoitus ei kuitenkaan ole toteuttaa kaikkia hankkeita elinkaarimallin mukaan, sillä malli ei sovi kaikkiin hankkeisiin. Perinteinen malli voi kuitenkin ehdottomasti ottaa tästä oppia. Kokoomus lähtee siitä, että hyväksi ja toimiviksi havaitut käytänteet on syytä ottaa käyttöön kaikessa rakentamisessa.
 

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden 29 ja 30 johdosta.