Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen edistäminen

Kokoomuksen puoluekokous 2012

Aloite nro 90

Oulun Kokoomusnaiset ry

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi Kataisen hallitusohjelman (22.6.2011) kärkitavoitteista. Nuorten yhteiskuntatakuu on puolestaan yksi keskeisistä tämän tavoitteen saavuttamiseksi käytettävistä keinoista. Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2013 alussa toimeenpantava nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaisella alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä.

Nuorten mahdollisuudet päästä toisen asteen koulutukseen ja työllisyystilanne vaihtelevat alueittain. Vuoden 2012 yhteishaussa Oulun seudun ammattiopistoon ensisijaisesti hakeneita oli 2,2 hakijaa/ aloituspaikka. Oulun kaupunki tarjoaa ilman toisen asteen koulutuksen paikkaa jääville paikan peruskoulun lisäopetuksessa. Tällä keinoin ongelmaa kuitenkin vain siirretään tulevaisuuteen vailla toisen koulutusta olevien nuorten määrän kasvaessa vuosi toisensa jälkeen. Oulun seudulla myös nuorten työttömyysaste (yli 19 %) on valtakunnallisesti verrattuna korkea. Ammatillinen koulutus vaikuttaa positiivisesti nuorten työllistymismahdollisuuksiin. Negatiivisten keskeyttämisten määrä Oulun seudun ammattiopistossa on pieni (< 4 %), koulutuksen läpäisyaste hyvä (yli 62 % kolmessa vuodessa) ja tutkinnon suorittaneista yli 90 prosenttia sijoittuu työmarkkinoille tai jatko-opintoihin. Nuorisoikäluokkien koko Oulun seudulla kasvaa myös tulevina vuosina vuoden 2013 alusta tehtävän monikuntaliitoksen myötä perustettavan Uuden Oulun ollessa keski-iältään Suomen nuorin kunta. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkastelee koko Pohjois-Suomea yhtenä koulutusalueena ja jakaa koulutuksen aloituspaikat sen mukaan. Käytännössä tämä merkitsee sitä, ettei Oulun seudun ammatillisen koulutuksen aloituspaikkapulaan ei ole odotettavissa helpotusta. On kuitenkin epärealistista odottaa, että monet Oulun seudun ammattiopistoon hakeneista ja vaille koulutuspaikkaa jääneistä, hakeutuisivat muihin Pohjois-Suomen ammatillisiin oppilaitoksiin. Vaille koulutuspaikkaa jääneiden sijoittaminen peruskoulun lisäopetusluokille, nuorten työpajoille ja työharjoitteluun saa tilastot näyttämään paremmilta. Mikäli ratkaisu ei ole yksittäisen nuoren kohdalla tarkoituksen mukainen ja edistä hänen tilannettaan, on siinä kyse ennen muuta nuorten säilyttämisestä heidän jäädessä edelleen vaille toisen asteen koulutusta. Oulun seudun tilanne on esimerkki siitä, miten vallitseva tilanne on ristiriidassa hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteiden kanssa ja hankaloittaa myös nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista. Vastaavia ongelmia nuorten yhteiskuntatakuun paikallisessa toteutumisessa on todennäköisesti myös muualla maassa.

Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusnaiset ry. esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta ja kehottaisi Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen edistämiseksi siten, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen jaossa huomioidaan

  • ammatillisen koulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka
  • nuorisoikäluokan koko ja sen kehitys pidemmällä aikavälillä myös paikallisemmin
  •  nuorten paikallinen ja alueellinen työllisyystilanne
  • koulutuksen läpäisyaste, negatiivisten keskeyttämisten määrä sekä valmistuneiden työmarkkinoille ja jatko-opintoihin sijoittuminen.

Puoluehallitus:
Aloitteen laatijat kiinnittävät huomiota toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen valtakunnalliseen jakautumiseen ja yhteiskuntatakuuseen kuuluvan koulutustakuun toteutumiseen. Valtioneuvosto on 15.12.2011 hyväksynyt koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2011–2016. Osana suunnitelmaa on asetettu koulutuksen aloittajatavoitteet vuodelle 2016 ammatillisessa peruskoulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.


Nuorten ikäluokat tulevat lähivuosina pienentymään, mutta koulutuspaikkoja tulee ikäluokkaan suhteutettuna olemaan nykyistä enemmän. Haasteena on kuitenkin koulutuspaikkojen alueellinen jakautuminen ja kohtaanto-ongelmat. Ammatillisen koulutuksen alueellisessa saavutettavuudessa on tällä hetkellä huomattavia eroja. Suurin pula ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista on pääkaupunkiseudulla, jossa peruskoulun päättävien nuorten ikäluokat ovat suuria. Opetushallituksen selvityksen mukaan hakijamäärät suhteessa aloituspaikkoihin olivat pienimpiä Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilastojen mukaan ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja oli vuonna 2009 Uudellamaalla 62,2 prosentille ikäluokasta. Samaan aikaan esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla aloituspaikkoja tarjottiin 95,1 prosentille peruskoulun päättäneistä. Vuonna 2016 Pohjois-Pohjanmaalla ennakoidaan olevan ammatillinen toisen asteen opiskelupaikka 86,5 prosentille ikäluokasta. Puoluehallituksen mielestä toisen asteen aloituspaikkojen tarkastelussa on painotettava alueellista tasapuolisuutta. Aloituspaikkojen on sijaittava siellä, missä nuoretkin ovat. Puoluehallitus jakaa aloitteen laatijoiden näkemyksen siitä, etteivät kaikki nuoret ole valmiita peruskoulun päättämisen jälkeen muuttamaan toiselle paikkakunnalle toisen asteen ammatillisen koulutuspaikan perässä.


Puoluehallituksen mielestä olennaista on tarkastella valmistuvien nuorten sijoittumista työmarkkinoille ja jatko-opintoihin, kuten aloitteen laatijat ehdottavat. Ennakointitietojen mukaan vuosina 2008–2025 työmarkkinoille siirtyy keskimäärin noin 6 300 nuorta vähemmän kuin työpaikkoja avautuu. Tilanne suomalaisille työmarkkinoille poikkeuksellinen ja edellyttää koulutuksen hyvää kohdentamista työmarkkinoiden tarpeen mukaisesti. Työvoiman ennakoitu väheneminen tekee kohtaantokysymyksestä aiempaakin merkittävämmän. Tällä hetkellä koulutustarjonta ei kaikilta osin vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Esimerkiksi kulttuurialalla, matkailu- ja ravitsemisalalla sekä osassa tekniikan ja liikenteen alaa on koulutuspaikkoja ennakoituun tarpeeseen nähden liikaa. Toisaalta sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla paikkoja on liian vähän.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.