Terveyden edistäminen

28.7.2012

Vaikka terveenä säilyminen ei ole vain omista valinnoistamme kiinni, voimme tehdä itse paljonkin oman terveytemme eteen. Myös yhteiskunnalla on kuitenkin oma roolinsa muun muassa terveysliikunnan mahdollistamisessa ja terveyden edistämisessä neuvonnan keinoin.

Terveys syntyy, sitä turvataan ja se voi heikentyä arjen olosuhteiden, elintapojen ja valintojen tuloksena. Terveyteen ei voidakaan vaikuttaa pelkästään terveydenhuollon keinoin. Vaikka yksilön terveydentila ei ole vain hänen omista valinnoistaan kiinni, voi hän monin tavoin vaikuttaa siihen sekä ennaltaehkäistä ja lievittää myös itsestä riippumattomien riskitekijöiden vaikutusta terveydentilaansa.

Suomalaisten terveydentila on viime vuosikymmeninä parantunut muun muassa tartuntatautien torjunnan rokotuksilla ja hygienialla sekä sydän- ja verisuonitautien vähentämisen elämäntapojen muutoksilla myötä. Tupakan ja päihteiden aiheuttamat terveysriskit sekä psyykkiseen hyvinvointiin, painonhallintaan ja ikääntymiseen liittyvien terveysongelmien yleistyminen ovat sen sijaan edelleen haasteita terveyden edistämiselle.

Terveysongelmiin pätee sama kuin muihinkin hyvinvoinnin ongelmiin: niiden ehkäisy on aina halvempaa kuin sairauksien hoito. Jo pienillä elämäntapojen muutoksilla ja terveyden edistämiseksi tehtävällä työllä voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia huomattavasti ja saavuttaa monia hyötyjä niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla.

Painonhallinta, terveellinen ravinto ja liikunta ovat osa terveellistä elämää. Itse kukin voikin parantaa omaa toimintakykyään, terveyttään ja hyvinvointiaan omaehtoista liikuntaa lisäämällä ja vaikuttaa näin aikuisiän diabeteksen ja monien muiden terveysongelmien ehkäisyyn.  

Terveysongelmat tulevat usein näkyviin iän myötä, mutta perusta terveydelle luodaan jo kasvuiässä. Selvitysten mukaan lapset jakaantuvat niihin, jotka liikkuvat runsaastikin ja niihin, joilla liikunta rajoittuu koulun liikuntatunteihin. Valitettavasti myös koulun liikuntatunnit ovat osalle lapsista ja nuorista pakkopullaa, jolloin innostus omaehtoiseen liikkumiseen ei syty herkästi myöhemmissäkään elämänvaiheissa.

Terveyden edistämisen näkökulmasta on tärkeää, että lapsia ja nuoria innostetaan läpi elämän jatkuvaan luonnolliseen liikkumiseen. Yksi osa tätä työtä on tasavertaisten mahdollisuuksien harrastaa liikuntaa takaaminen kaikille lapsille ja nuorille. Se, että oululaisten urheiluseurojen ei tarvitse maksaa vuokraa alle 18-vuotiaille suunnatuista salivuoroista, on kaupungilta merkittävä kädenojennus seurojen lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi tekemälle työlle. Alaikäisten lisäksi kaupunki tarjoaa maksuttomia vuoroja myös ikääntyneiden liikuntaryhmille.

Ohjattujen liikuntamahdollisuuksien ohella tarvitaan mahdollisuuksia myös omaehtoiseen liikuntaan. Vaikka kaikki omaehtoinen liikunta ei vaadi erityisiä paikkoja ja muuta satsausta, on lähiliikuntapaikoilla tärkeä rooli eri ikäryhmien liikunnan mahdollistajina. Kun liikuntapaikka on lähellä ja vapaasti käytettävissä, voi sinne piipahtaa silloin kun itselle sopii, asiaa välttämättä sen kummemmin etukäteen suunnittelematta ja kouluikäiset voivat kokoontua lähikentille keskenään pelaamaan ja kisailemaan. Tämän edellytyksenä tietysti on, että lähiliikuntapaikkoja löytyy ja ne ovat asianmukaisessa kunnossa.

Omaehtoisen terveyden edistämisen ohella terveydenhuollon palveluilla on terveyden edistämisen näkökulmasta oma roolinsa paitsi terveystilanteen tarkistamisessa, terveysongelmiin puuttumisessa ja hoitoonohjauksessa, mutta ennen kaikkea ennaltaehkäisevässä terveysneuvonnassa. Sen toteutuksessa avainasemassa ovat neuvontapisteet, joille perustan luo olemassa oleva neuvolajärjestelmä. Neuvoloiden antamaan terveysneuvontaan sisältyy tietoa esimerkiksi oikeanlaisen ravinnon, riittävän levon ja päihteettömyyden merkityksestä hyvinvoinnissa sekä erilaisten terveysriskien ja sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Neuvolatoiminnan kehittämisessä pidän keskeisenä niiden kehittämistä aiempaa kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Lastenneuvoloiden kohdalla tämä tarkoittaa toiminnan kehittämistä perhekeskusten suuntaan sekä yhteistyön lisäämistä päivähoidon kanssa, niin että neuvoloilla on konsultoiva rooli terveyden edistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa on keskeistä turvata palvelujen riittävyys ja kiinnittää huomiota ennaltaehkäiseviin toimintamuotoihin. Ikääntyvien kohdalla puolestaan toimivimmalta ratkaisulta tuntuu yhden luukun periaatteella toimivien matalan kynnyksen neuvontakeskusverkoston kehittäminen.

Toki terveyden edistämisessä on kyse paljon muustakin, kuten työterveyshuollosta ja työpaikkojen tyky -toiminnasta, ikääntyvien ja erityisryhmien toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvistä tukitoimista, alkoholin riski- ja kokonaiskulutuksen vähentämisestä sekä tupakasta vieroittamisesta. Kaiken kaikkiaan kyse on hyvin erilaisista ja eritasoisista toimista, joilla voidaan edistää terveyttä. Tällä kertaa lähemmän tarkastelun kohteina olivat terveysliikunta ja terveysneuvonta. Muiden terveyden edistämisen keinojen tarkastelu jääköön toiseen kertaan.

Terveisin

 

Anna-Liisa